4.2.2010 12.24 Harinen Yleinen
http://harinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/04/suomalainen-kiinteistokaupoilla-venajan-karjalassa/
Ulkomaalaiset omistavat entistä enemmän kiinteistöjä Suomessa. Erityisesti venäläisten tekemät tonttikaupat ovat olleet viime aikoina tapetilla ja keskusteluissa, sillä he ovat ostaneet Suomesta paljon tontteja ja vapaa-ajan asuntoja. Venäläiset omistavat henkilöinä tai venäläisten yritysten kautta tällä hetkellä Suomessa noin 3000 kiinteistöä ja määräalaa. Tämä on noin tuhannesosa Suomessa olevien tilojen ja tonttien kokonaismäärästä.
Keskusteluissa on kritisoitu suomalaisten mahdollisuutta ostaa vastaavasti kiinteistöjä Venäjältä, sitä ei monen mielestä ole olemassa. Liikkeellä on paljon väärää tietoa ja huhuja, jopa tahallaan liikkeelle laskettua disinformaatiota. Hulluin väite kuuluu, että ”suomalaiset suvut edelleenkin omistavat omat maansa” Suomen viime sodan jälkeen luovuttamilla alueilla rajan tuolla puolen ja sieltä tontin ostaminen venäläisiltä olisi muka siten laitonta. Mikkelin maakunta-arkistosta löytyy kyllä tiedot Suomen luovuttamien alueiden kiinteistöomistuksista ajalta ennen kuin alue siirtyi Neuvostoliitolle. Sieltä on kuitenkin turha käydä kopioita ottamassa, sillä niillä papereilla ei ole enää lainvoimaa, eikä niillä tehdä enää kiinteistökauppoja eikä saada Venäjältä maata omistukseen.
Suomalaisetkin ostavat ja vuokraavat Venäjältä kiinteistöjä koko ajan ja yhä enenevässä määrin vaikkei mitään varsinaista ”buumia” sinne olekaan syntynyt. Suurin ongelma lienee kuitenkin se, että venäläistä lainsäädäntöä ja prosessia kiinteistön ostamisessa ei meillä tunneta ja prosessia pidetään hankalana. Kiinteistön ostaminen on kuitenkin täysin mahdollista kunhan vain tuntee paikallisen lainsäädännön ja prosessit sekä riskit, joita on aina olemassa kun ostaa kiinteistöä ulkomailta. Venäjällä kiinteistöjen yksityinen omistaminen on ollut mahdollista vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, joten kiinteistökaupat ovat siellä kohtalaisen uusi mahdollisuus. Siellä saa toki olla tarkkana niin myyjien kuin viranomaisten kanssa asioidessa, mutta asiat hoituu kun niistä ottaa ensin selvää.
Kiinteistön käsite Venäjällä
Ensinnäkin kiinteistön käsite Venäjällä eroaa hieman siitä miten ”kiinteistö” Suomessa ymmärretään. Meillä Suomessa kiinteistö on maanomistuksen yksikkö, johon kuuluu rajoiltaan määritelty alue maata ja siihen kiinteästi kuuluvia esineitä, kuten rakennuksia. Venäjällä ”kiinteistö” on kiinteää omaisuutta, eikä kiinteistön käsitettä ei ole määritelty Venäjän lainsäädännössä, vaan siinä puhutaan kiinteän omaisuuden eri kohteista. Venäjällä kiinteistöjä ovat maakiinteistöt, rakennukset ja rakennelmat sekä niissä sijaitsevat tilat, asunnot ja huoneet, tuotantolaitokset omaisuuskokonaisuuksina ja keskeneräiset rakennuskohteet. Maakiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten tai rakennelmien myyminen toisistaan erillään ei ole sallittua, jos rakennus tai rakennelma ja maakiinteistö kuuluvat samalle henkilölle. Tämä laissa määritelty kiinteä omaisuus jollaiseksi kiinteistöt siis katsotaan, ovat vaihdantakelpoisia, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistö voidaan luovuttaa (myydä, vuokrata) tai se voi siirtyä henkilöltä toiselle yleisen oikeuksien siirtymisen perusteella kuten esimerkiksi perintönä. Lainsäädännössä on myös poikkeuksia kiinteistöistä joiden vaihdanta on kielletty tai rajoitettu.
Voiko ulkomaalainen sitten hankkia kiinteistön Venäjältä?
Venäjän maalain mukaan ulkomaiden kansalaiset, kansalaisuudettomat henkilöt ja ulkomaiset oikeushenkilöt eivät voi omistaa kiinteistöjä raja-alueilla eivätkä muilla Venäjän lainsäädännössä erikseen määrätyillä alueilla. Ulkomaalainen ei myöskään voi omistaa maataloustuotantoon tarkoitettuja maakiinteistöjä. Muilla raja-alueilla kuin rajavyöhykkeillä kiinteistönkaupat ovat mahdollisia. Kauppa ja sen perusteella syntyvä omistusoikeus voidaan myös rekisteröidä valtion rekisteriin.
Venäjällä kiinteistön kaupan voi tehdä joko itse tai käyttämällä valtuutettua edustajaa, jonka valtakirjan tulee olla venäläisen notaarin vahvistama. Kannattaa kääntyä kiinteistönvälittäjän puoleen, ne tarjoavat yleensä myytäväksi omaisuutta, josta on jo laadittu kaikki asiakirjat. He myös auttavat asiakirjojen laadinnassa. Maakiinteistön kohdalla varsinkin tarvitaan paikallista apua sillä maakiinteistön on oltava muodostettu ja merkitty valtion kiinteistörekisteriin. Maakiinteistön voi toki muodostaa siellä itsekin. Maakiinteistö on muodostettu silloin kun maanmittaustoimitus on suoritettu, pinta-ala ja rajat on todettu ja rajat on merkitty maastoon. Kiinteistörekisteriote on liitettävä kauppakirjaan.
Yhä epäselvän raja-alueen määritelmän takia kiinteistön ostamisessa läheltä rajaa on siis yhä omat riskinsä. Vaikka kauppa ja sen tuloksena syntyvä omistusoikeus rekisteröitäisiin valtion kiinteistörekisteriin (Federaation rekisterilaitos - Rosregistratsija) niin ei vielä tiedetä miten raja-alueiden luettelon vahvistamisen jälkeen ulkomaalaisten omistamia kiinteistöjä kohdeltaisiin siinä tapauksessa, että hankittu kiinteistö sattuukin sijaitsemaan tällaisella luettelossa mainitulla raja-alueella.
Lähteet ja tarkempaa tietoa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti