tiistai 9. helmikuuta 2010

Pohjois-Karjalasta tuli muuttovoittoinen!

3.2.2010 10.45 Harinen Yleinen
http://harinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/03/pohjois-karjalasta-tuli-muuttovoittoinen/


Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen aluerakenteen kehitys on viiden kasvualueen varassa. Väestö kasaantuu Oulun, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Helsingin seuduille. Tämän Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Lapin, Kainuun ja itäisen Suomen kehitys näyttää uhkaavimmalta sillä niiltä puuttuvat menestyvät kasvukeskukset. Rovaniemen, Kajaanin ja Joensuun vetovoima ei tutkijoiden mukaan riitä. Tutkijoiden mielestä asutuksen keskittyminen muutamaan kasvukeskukseen ajaa väistämättä tilanteeseen, jossa muun Suomen aluerakenne harvenee ja autioituu. Oulun yliopistossa asiaan ovat perehtyneet projektitutkija Johanna Hätälä ja geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen.

Tilastokeskuksen mukaan vuosina 1970–2007 Suomen asutun alueen kokonaispinta-ala on pienentynyt kahdeksan prosenttia ja väestömäärä kasvanut 15 prosenttia. Tällä aikavälillä maaseudun väestöntiheys neliökilometriä kohden on pienentynyt 15,4 asukkaasta 11,3 asukkaaseen, kun taas taajamien väestöntiheys on kasvanut 590 asukkaasta 702 asukkaaseen neliökilometrillä.

Nyt Pohjois-Karjala kuitenkin pääsi yllättämään, varmaan tutkijatkin. Pohjois-Karjalasta tuli viime vuonna muuttovoittomaakunta!

Tilastokeskuksen julkistamien ennakkotietojen mukaan maakuntaan muuttaneita oli 26 henkilöä enemmän kuin pois lähteneitä. Jopa ulkomailta Pohjois-Karjalaan muuttaneita oli viime vuonna 390 enemmän kuin maakunnasta ulkomaille lähteneitä, mikä selittää muuttovoittoa enemmän kuin kotimaan sisäinen väestön liike. Monikohan ulkomaalta muuttaja oli muuten venäläinen?
Maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan ”yksikään Itä-Suomen maakunta ei ole sitten vuoden 1993 päässyt muuttotilastossa plussalle, joten tuo tilastoluku on kyllä siinä mielessä ainutlaatuinen.”
Pohjois-Karjalan väkiluku laski silti noin 150:llä. Pohjois-Karjalassa syntyi viime vuonna 1 548 lasta, pohjoiskarjalaisia kuoli 1742. Vuodenvaihteessa maakunnan väkiluku oli 165 961.Tukijoiden mukaan tulevaisuus ei kuitenkaan näytä kovin valoisalta. Suomen aluerakenne harvenee ja maa autioituu väestön pakkautuessa viiden kasvukeskuksen ympärille. Kannattaako koko maata edes yrittää enää pitää asuttuna?

”Yli puolet suomalaisista taas haluaisi, että vuonna 2020 maaseudulla olisi paljon etätyötä tekeviä, laajaa arvostettua luomutuotantoa, monimuotoista turismia ja ylipäänsä paljon erilaista yritystoimintaa.” >
Tutkimus: Harva haluaisi maaseudun autioituvan /US 3.2.2010

Ei kommentteja: