5.10.2009 12.46
”Kaikesta tästä huolimatta Suomi kieltäytyi osallistumasta hyökkäykseen 22.6.1941, jonka Saksa aloitti Keski-Euroopasta käsin. Suomen suunnalla ei edes toteutettu mitään varsinaisia hyökkäyksiä. ”
Näin kirjoittaa eräs matkakirjailija täällä Uuden Suomen blogissaan, sensuroi ”epäasiallisena” eriävät mielipiteet kommenteista (kun on valtaa annettu niin pitäähän sitä käyttää) ja julistaapa vielä kyseessä olevan ”stalinistilaista Suomen mustamaalausta” jos on hänen kanssaan eri mieltä jatkosodan alkuvaiheista.
Jotenkin tuntuu uskomattomalta, että tuollaisia väitteitä vielä viljellään. Onko kyse suomalaisen historianopetuksen huonosta tasosta vai revisionistisen historiankirjoituksen kukinnoista? Jotenkin näitä väitteitä näyttää viljelevän täällä samat tahot, jotka myös Karjalaa palauttelevat tai muuten vaan Venäjää vihaavat. Ketä tällainen historian kieltäminen palvelee?
Otetaanpa ihan kertauksen vuoksi tapahtumat aikajärjestyksessä:
30.-31.1 Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
14.-18.2 Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
9.3 Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
30.4 Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
25.5 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla.
28.5 Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
2.-6.6 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
7.-21.6 Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6.
10.6 Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen.
15.6 Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
14.6 Sotilasneuvottelujen tulokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa.
15.6 Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille.
15.6 Pohjois-Suomen joukot kutsutaan ”ylimääräisiin harjoituksiin”
15.6 Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon
16.6 Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa
16.6 Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
17.6. Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6. Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
17.6 Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon, mistä suomalaiset antavat niille tukikohtia.
17.6 Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: ”ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen”.
21.6 Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin.
21.6 Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laseka miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin, suomalaiset noin klo 8 aikoihin. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita.
22.6 Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana.
22.6 Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30.
22.6 Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen.
22.6 Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan.
22.6. Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton
22.6 Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten olevan liitossa – im Bunde - saksalaisten kanssa.22.6 Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja.
23.6. Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon.
25.6. Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomea.
25.6. Pääministeri Jukka Rangell ilmoittaa Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa.
26.6. Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6. Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan. Mukana Sallan suunnalla saksalaisillae alistettu suomalainen III AK.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa.
—
Virallisesti jatkosota alkoi siis 25.6.1941 kun punailmavoimat pommittivat useita paikkakuntia Suomessa, mutta kuten tapahtumat osoittavat, paljon ehti tapahtua ennen sitä. Suomen ylin johto oli sopinut Saksan kanssa Suomen osallistuvan 22.6.1941 alkaneeseen Barbarossaan, Suomen joukot valmistautuivat siihen ja suorittivat ensimmäiset varsinaiset sotatoimensakin jo Barbarossa-aamuna huolimatta virallisista puolueettomuus -vakuutteluista.
Kaiken tämän pitäisi olla ihan perustietoa, mutta joillekin tällaisen julki tuontikin näyttää olevan yhä pelkkää ”stalinistilaista Suomen mustamaalausta”.
Missä vika? Mikä ihme näissä tapahtumissa käy yhä noin kipeää?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
No kun totuus sattuu kommentoi:
5.10.2009 13.10
Kyse näiden Karjalan palauttamisesta innostuneiden kohdalla on siitä, että talvisodan ja jatkosodan välille pitää saada vedettyä yhtäläisyysmerkit. Stalin aloitti talvisodan hyökkäämällä Suomeen valloitustarkoituksessa ja Karjala menetettiin. Näin ollen myös jatkosodan on oltava tätä samaa jatkumoa ja Stalinin valloitushimoa.
Nämä pienet ikävät tosiseikat, että Suomessakin saattoi olla jotain aloitteellisuutta uuteen sotaan ja ehkäpä jopa vielä pienen pientä himoa lisämaita kohtaankin, nehän ovat myrkkyä Karjalaa takaisin haaveileville, joiden ainoat perustelut Karjalan takaisin saamiselle liittyvät siihen, että se on voimalla, vääryydellä ja viekkaudella meiltä viety. Uhrin kuvaan kun ei sovi se, että myös Suomi yritti Saksan tuella ja sen liittolaisena ihan samaa kuin Stalinkin. Asiaan liittyy myös häpeä siitä, että Suomi liittoutui natsien kanssa.
Ja nämä samat henkilöt vielä kehtaavat natkuttaa Venäjälle siitä, ettei se ole rehellinen historiankirjoituksensa kanssa
2Allu A kommentoi:
5.10.2009 13.21
Tässä se sodan alku on omilla kirjauksillasi:
26.6. Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6. Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan. Mukana Sallan suunnalla saksalaisillae alistettu suomalainen III AK.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa.
3Harinen kommentoi:
5.10.2009 13.26
Allu #2, lue loppuun asti.
Jatkosota alkoi 25.6.1941 ihan niin kuin eduskunta ja pääministeri ilmoittivat, mutta Barbarossa - johon Suomi osallistui - oli alkanut jo 22.6.1941.
Punailmavoimien pommitus 25.6.1941 - josta jatkosota alkoi - oli vastatoimi Suomen alueelta tuleviin offensiiveihin. Lienee siis historiallinen tapaus siinäkin mielessä, sota joka alkoi hyökkäyksen kohteena olevan vastatoimesta
Pohjoisen rintaman ilmavoimien sekä Itämeren ja Jäämeren laivastojen ilmavoimien yhdistetty suunnitelma Suomen pommittamisesta vahvistettiin pohjoisen rintaman sotaneuvostossa 24.6.-41.- I.T. Inozemtsevin ’Pohjolan siivekäät puolustajat’(1975) kertoo kuinka 24.6.-41 tuli tieto, että Suomen alueelle keskitetään ilmavoimia. ”Vaikka Suomi ei ollut virallisesti ryhtynyt sotaan Neuvostoliittoa vastaan, sen lentokentiltä nousi lentokoneita pommittamaan Leningradia, Kronstandtia ja Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan kaupunkeja.” Tämän vuoksi suunniteltiin em. laaja vastahyökkäys 25.-30.6. pohjoisen rintaman ilmavoimien sekä Itämeren ja Jäämeren laivastojen ilmavoimien yhteistyönä. - (Jokipii, s. 607)
-Ilma-offensiivin varsinainen johtaja, ilmamarsalkka A.A.Novikov on muistelmateoksessaan ’Leningradin taivaalla’ jo 1970 muistellut operaatiota innostuneessa sävyssä. Toimintaan saatiin mukaan 540 lentokonetta. ”Ensi kertaa ilmavoimiemme historiassa samanaikaisiin toimiin otettiin mukaan sellainen määrä sotilaallista tekniikkaa, vieläpä koko rintaman leveydellä Viipurista Muurmanskiin.”
Lyhyessä ajassa jouduttiin ratkaisemaan koko joukko suuria kysymyksiä, koordinoimaan maa- ja merilentovoimien toimia paikallisesti ja ajallisesti, määräämään pommihyökkäysten metodiikkaa ja järjestystä sekä valitsemaan reittejä ja ensisijaiskohteita, hän kertoo. …” (Jokipii s.608)
”…Niinpä Neuvostoliiton ilmavoimien esikunnan sotahistoria-teoksessa (Moskova 1977) M.N. Kozevnikov mainitsee, että kolmen em. instanssin yhdistetty suunnitelma vahvistettiin pohjoisen rintaman sotaneuvostossa 24.6.” (Jokipii s.609)
” Saksan laivastoasiamies von Bonin on merkinnyt sotapiväkirjaansa 25.6.941: ’Neuvostoliitto antoi näillä hyökkäyksillä, jotka luonnollisesti olivat sotilaallisesti aivan merkityksettömiä, Suomen hallitukselle myöhempiä aikoja varten toivotun tunnussanan, joka selittää puolustussodan täkäläisen maan ja kansan kimppuun tehtyä häpeällistä hyökkäystä vastaan’. Helpotus suomalaisten diplomaattisen tilanteen järjestymisestä paistaa Suomelle ystävällisen amiraalin sanoista - Miten Suomessa sitten olisi menetelty, jos hyökkäystä ei olisi tullut, on jo noussut pohdinnan piiriin.” (Jokipii s.611)
4Gagarin kommentoi:
5.10.2009 13.28
Jatkosota oli nimensä mukaisesti tavisodan jatko. Voidaan vääntää kättä loputtomiin siitä kuka oikeastaan ”aloitti” jatkosodan ja kuka provosoi, kuka provosoitui, j.n.e. Oleellista kuitenkin on, että ilman Neuvostoliiton aloittamaa talvisotaa ei olisi ollut mitään jatkosotaakaan. Siinä välissä oli vain VÄLI-rauha.
Miksi suomalaiset sitten miehittivät koko Itä-Karjalan? Ensinnäkin Itä-Karjalan väestö oli vielä siihen aikaan karjalaista ja verenperintö velvoitti auttamaan heimolaisia, jotka olivat joutuneet elämään (tai kuolemaan) julman Stalinin terrorin alla. Toiseksi, Syvärin puolustuslinja oli luonnollinen sotataktinen päätös. Suomihan tunnetusti toisaalta jyrkästi kieltäytyi osallistumasta Leningradin piiritykseen. Ei tässä tarvita mitään itseruoskintaa. Suomi joutui Neuvostoliiton imperialistisen hyökkäyksen kohteeksi ja toimi sisukkaaasti parhaansa mukaan suojellakseen aluettaan ja kansalaisiaan hirmuiselta kohtalolta. Eikä kukaan niihin aikoihin pitänyt natseja pahempina kuin kommunisteja, ei myöskään Hitleriä julmempana kuin Stalinia. Nuo ”itsestäänselvyydet” on tekaistu vasta sodan jälkeen voittajavaltojen toimesta.
5Lauri T kommentoi:
5.10.2009 13.33
Kuten tuosta kronologiasta käy ilmi, Neuvostoliitto aloitti ensimmäiset varsinaiset sotatoimet. Tämä puolestaan on asia, jolta vasuriänkyrät sulkevat silmänsä parhaansa mukaan. Sinänsä hyvin mielenkiintoinen juttu. Ilmeisesti Neukkulassa joku ajatteli, että kunhan vähän pommitetaan veli tsuhnaa, niin pysyvät vapisten paikallaan eivätkä uskalla tehdä mitään. No, tuontapaiseen perusteettomaan ylimielisyyteen ovat muutkin suurvallat syyllistyneet. Kyllä tuohon hyökkäykseen olisi muutenkin lähdetty mukaan, ei siinä ollut mitään todellisia vaihtoehtoja. Mutta kun veli venäläinen aloitti pommituksilla, niin miksi siitä pitäisi vaieta?
Tuosta kronologiasta muuten jäi jostain syystä puuttumaan Neuvostoliiton tietyt toilailut välirauhan aikana. Rauhansopimukseen vaaditut kiristykset, siviilimatkustajakone Kalevan alasampuminen jne.
Tuo mainitsemasi kirjoittaja kyllä tosiaan menee liian pitkälle, ja antaa asiasta myös todellisuutta vastaamattoman kuvan vastakkaiseen suuntaan, ei siinä mitään.
Mikään tuossa ei mitätöi sitä, että Karjala vietiin meiltä ”voimalla, vääryydellä ja viekkaudella”. Tai sitä, että Suomi oli enemmän tai vähemmän uhrin roolissa. Ja Saksan rinnalla sotimiseen ei liittynyt mitään häpeää, vastapuoli meillä oli paljon pahempi.
Ja miksi Venäjän historiankirjoituksen rehellisyyttä ei saisi arvostella? Siellähän on oikein virallisesti valheita valheiden päälle.
6Harinen kommentoi:
5.10.2009 13.44
Gagarin #4: ”Jatkosota oli nimensä mukaisesti tavisodan jatko. Voidaan vääntää kättä loputtomiin siitä kuka oikeastaan ”aloitti” jatkosodan ja kuka provosoi, kuka provosoitui, j.n.e. Oleellista kuitenkin on, että ilman Neuvostoliiton aloittamaa talvisotaa ei olisi ollut mitään jatkosotaakaan. Siinä välissä oli vain VÄLI-rauha.”
Ja missähän kohtaa Moskovan rauhansopimusta mainittiin, että rauha on vain ”VÄLI-rauha” ja jatkoa seuraa? Talvi- ja jatkosotaa ei voi laskea yhteen, sillä niillä molemmilla on täysin eri lähtöasetelmat, tavoitteet ja motiivit. Jatkosota ei alkanut sillä, että Stalin olisi vain jatkanut talvisodassa kesken jäänyttä yritystä, senhän tapahtumat osoittavat aivan muuksi.
Ihan sama sille kuka jatkosodassa ampui ensin ja mistä suunnasta, sodan aloitti joka tapauksessa Saksa Barbarossallaan, johon Suomi joutui tai pääsi mukaan.
Talvisodan jälkeinen aika oli Suomelle vaikeaa, tuskin meillä kukaan todella uskoi siihen, että Neuvostoliitto olisi luopunut aikeistaan Suomen suunnalla. Uhan ja painostuksen alla tukea haettiin sieltä mistä sitä saatiin ja sitä saatiin Saksasta. Kun Saksa tarjosi mahdollisuutta palauttaa menetetyt alueet ja tarjosi vielä plussaa sen päälle niin ymmärrän kyllä miksi tarjous houkutteli. Saksan voittoon uskottiin - sehän oli siihen mennessä jo pistänyt lähes koko muun Euroopan polvilleen.
Gagarin #4: ”Miksi suomalaiset sitten miehittivät koko Itä-Karjalan?”
Suomensukuisten heimojen yhdistäminen yhteen valtioon oli tavoitelistalla aivan kuten mainitsit, mutta Itä-Karjalassa oli myös jo huomattava ei-kansallinen väestö, eli muitakin kuin suomensukuisia. Heistä piti päästä eroon. Lisäksi tarjolla oli paremmat puolustusasemat aivan kuten sanoit. Toisaalta niillä asemilla ei sitten vuonna -44 ollutkaan juuri merkitystä kun Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi, Kannakseltahan puna-armeija tuli läpi.
7realisti kommentoi:
5.10.2009 13.50
Kyllä liittyminen Saksan sotatoimintaan ja tietyt toimet ennen 22.6. 41 klo 6.00,
(neuvostoliiton aluevesien miinoitus ja saksalaisten läpilentojen salliminen),
viittaavat Suomen syyllisyyteen sodan aloittamisessa. Saksan nerokkaan johtaja Hitlerin puhe, jossa ”suomalaset sotilaat seisovat aseveljinä pohjoisen rintamalla”.
matkakirjailijalla on vaan niin kova mielikuvitus. ja halu että historia menisi hänen halunsa mukaan.
8Harinen kommentoi:
5.10.2009 13.51
LauriT #5: ” Kuten tuosta kronologiasta käy ilmi, Neuvostoliitto aloitti ensimmäiset varsinaiset sotatoimet.”
Luehan tarkemmin. Saksalaiset ja suomalaiset aloittivat varsinaiset sotatoimet jo illalla 21.6.-41. Milloin Neuvostoliitto?
LauriT #5: ”Tuosta kronologiasta muuten jäi jostain syystä puuttumaan Neuvostoliiton tietyt toilailut välirauhan aikana. Rauhansopimukseen vaaditut kiristykset, siviilimatkustajakone Kalevan alasampuminen jne.”
Laitahan päivämäärää ja tapahtumaa tulemaan niin lisätään listaan, jos niillä on merkitystä sodan syttymiselle.
LauriT #5: ”Mikään tuossa ei mitätöi sitä, että Karjala vietiin meiltä ”voimalla, vääryydellä ja viekkaudella”. Tai sitä, että Suomi oli enemmän tai vähemmän uhrin roolissa. Ja Saksan rinnalla sotimiseen ei liittynyt mitään häpeää, vastapuoli meillä oli paljon pahempi.”
Olen täysin samaa mieltä.
LauriT #5: ”Ja miksi Venäjän historiankirjoituksen rehellisyyttä ei saisi arvostella? Siellähän on oikein virallisesti valheita valheiden päälle.”
Saa ja pitää arvostella -ehdottomasti, mutta sellaiselta arvostelulta menee pohja ja uskottavuus, jos ei samalla ole itse rehellinen oman maan historian suhteen.
9Tuomas Hako kommentoi:
5.10.2009 14.00
N-liitto vaati koko ajan sää, joten Saksan joukkojen kauttakulku ym. sateenvarjo oli enemmän kuin tervetullut. Puolueettomuus tehtiin alun alkaen mahdottomaksi. Tiedämme Suomen olleen täysin saksan varassa jo siitä asti, kun se pelasti Suomen pakottamalla Stalinin lopettamaan talvisodan.
Silti Suomi vuoti Saksan hyökkäysajankohdan ja sopi Stalinin kanssa siitä, kuinka pitkälle joukot etenevät. Stalin itse anti luvan edetä syvärille ja muille linjoille, jotka olivat myös suomen puolustussuunnitelmissa 30-luvulla määritelty sidan sattuessa edullisiksi asemiksi. Näin saataisiin myös puskurivyöhyke sotatoimille.
Suomen syyllistäminen on kotimainen perinne. Ulkomailla pidetään selvänä, että pikkumaat taivutetaan suurempien tahtoon. Silti suomi harjoittiu itsenäistä politiikkaa koko sodan ajan eikä suostunut kaikkiin vaatimuksiin. suomi ei ollut täysin Saksan vasalli.
10Lauri T kommentoi:
5.10.2009 14.03
Nimittäisin noita Suomen toimia 21-24.06 kyseenalaisiksi jutuiksi joista NL:n olisi pitänyt vaatia selvitystä nootilla. Sensijaan suomalaisten siviilikohteiden pommituksia voi jo nimittää sotatoimiksi. No, tuo on ehkä katsojan maun mukainen tulkintakysymys.
Äh, en nyt jaksa selvitellä niitä päivämääriä. Mutta Kalevan alasampumista kai ei kukaan ole kiistänyt.
Rauhansopimukseen vaadituista muutoksista voisi mainita mm. Enson kaupungin miehityksen, vaatimuksen rautatiekaluston luovuttamisesta Karjalaan, vaatimuksen Suomen rautatieverkon käyttöoikeudesta Hangon huoltamiseen, kaikki asioita joihin Suomi katsoi olevansa pakotettu suostumaan.
Ja olen kyllä aivan samaa mieltä, että mainitsemasi kirjoittaja esittää asiat liian sinivalkoisin lasein. Hänen esittämänään tuo vaatimus rehelliseen historiankirjoitukseen on kyllä falski.
11Harinen kommentoi:
5.10.2009 14.16
LauriT #10: ”Nimittäisin noita Suomen toimia 21-24.06 kyseenalaisiksi jutuiksi joista NL:n olisi pitänyt vaatia selvitystä nootilla”
Suomalaiset miinoittamassa Neuvostoliiton aluevesiä, suomalainen kaukopartio Vienan kanavalla sulkuja tuhoamassa, saksalaiset hyökkäysjoukot ryhmittymässä Petsamossa ja Pohjois-Suomessa, saksalaiset pommikoneet pörräämässä Suomen lentokenttien kautta Neuvostoliitton suuntautuneilla pommituslennoilaan, saksalaiset sota-alukset operoimassa Itämerellä ja Suomenlahdella punalaivastoa vastaan suomalaisista tukikohdistaan suomalaisten luotsien luotsaamina ja tästä olisi nootilla selvinnyt? Ehkäpä, jos Stalinille olisi todella hyvä päivä sattunut
LauriT #10: ”Äh, en nyt jaksa selvitellä niitä päivämääriä. Mutta Kalevan alasampumista kai ei kukaan ole kiistänyt.”
Kaleva ammuttiin alas jo kesällä -40 kun puna-armeija oli ottamassa Viroa haltuunsa, eikä siitä sotaa syttynyt. Jatkosodan syttymiseen vuoden kuluttua siitä sillä tuskin oli suurtakaan vaikutusta ja tuskin rauhansopimukseen vaadituilla muutoksillakaan. Saksan operaatio Barbarossa ja sen mukana Suomelle tarjotut hyödyt olivat ne syyt Suomen sotaan mukaan lähtemiselle.
12Harinen kommentoi:
5.10.2009 14.20
Hako #9; ”Silti Suomi vuoti Saksan hyökkäysajankohdan ja sopi Stalinin kanssa siitä, kuinka pitkälle joukot etenevät. Stalin itse anti luvan edetä syvärille ja muille linjoille, jotka olivat myös suomen puolustussuunnitelmissa 30-luvulla määritelty sidan sattuessa edullisiksi asemiksi.”
Ihan mukavaa, että sinäkin osallistut tähän tuolla ”vaihtoehtohistoriallasi”. Noilla teorioillasi vaan ei ole historian tutkijoiden piirissä kovin kummoista kannatusta, eikä ne siksi oikeisiin historiankirjoihin ole päässeetkään.
Siinä olen samaa mieltä, ettei Suomi ollut tahdoton Saksan vasalli vaan pelasi koko ajan omaa peliään.
13Turmiolan Tahvo kommentoi:
5.10.2009 14.38
Nro 1. tiivisti tämän Karjala-intoilijoiden historiantulkinnan syyt hyvin.
Historian kieltäminen ei palvele ketään. Meillä ei ole Suomen historiassa mitään hävettävää vaikka olisimme jatkosodan aloittaneetkin ja eihän tuossa aloitteellisuudessa ole enää mitään epäselvää. Itsenäisyys säilyi, ei vallannut Saksa eikä Neuvostoliitto eikä tarvinnut sodan jälkeen itäblokkiin kuulua.
Tarkoitus pyhittää keinot silloin kun on kokonaisen kansakunnan kohtalosta kyse.
14Lauri T kommentoi:
5.10.2009 14.43
11. Kalevan alasampuminen oli osa sitä jatkuvaa uhkakampanjaa jota NL harjoitti välirauhan jälkeen. Joka sitten osaltaan johti Suomen ratkaisuihinsa. Toki siitä oli vielä aikaa sodan syttymiseen.
15Vieras kommentoi:
5.10.2009 16.36
Saksan armeija aloitti yleishyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan yöllä 22.06.1941 klo. 2:30 koko rintaman laajuudella, siis myös Suomen Lapissa. Lappihan oli myös tuolloin käsittääkseni osa suvereenia Suomea joten sotatoimet aloitettiin Suomen maaperältä. Tästä seuraa kansainvälisen tulkinnan mukaan se tosiasia, että sotatoimet suvereenin maan alueelta katsotaan sen suvreenin maan sotatoimeksi, mistä hyökkäys on alkanut. Eli Suomi aloitti sodan 22.06.1941 klo 2:30 sallimalla saksalaisten joukkojen hyökätä Suomen alueelta. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Onko tämä niin sanottu ”Inconvenient truth”?
Sitä paitsi kenraali Talvela muistelmissaan toteaa saaneensa käskyn ja myös osallistuneensa hyökkäyssuunnitelman tekoon kesäkuun 1941 alkupuoliskolla. Jos siis hyökkäyksestä on käsky ja suunnitelmat tehty, on todella vaikeaa väittää ettei Suomi ollut aktiivisesti mukana hyökkäyksessä. Miksi muuten olisi tehty hyökkäyssuunnitelia? Eikö luonnollisempaa olisi ollut tehdä puolustussuunnitelmia?
16J.T.Korhonen kommentoi:
5.10.2009 16.37
#14 - Virosta ilmaan nousseen siviilikoneen alasampumista ei voi laskea sotatoimeksi Suomea vastaan varsinkin kun sota sitten alkoi vasta vuoden päästä. Väitit, että Neuvostoliitto aloitti ensimmäiset varsinaiset sotatoimet (#5). Siis milloin?
17J.T.Korhonen kommentoi:
5.10.2009 16.42
#15 - Puolustussuunnitelmia ei tehty, ainoastaan hyökkäyssuunnitelmia.
Saksan kanssa käydyissä sotilasneuvotteluissakaan 25.5.-10.6.-41 ei suunniteltu Suomen puolustamista Neuvostoliiton hyökkäykseltä vaan sitä, miten Neuvostoliittoon hyökätään kun Barbarossa alkaa. Näille sotilaiden suunnitelmille Ryti sitten antoi poliittisen siunauksensa 14.6.-41.
18Vieras kommentoi:
5.10.2009 16.47
#14 - Mihin kategoriaan luokittelet Suomen Pääesikunnan toimesta harjoitetun fyysisen tiedustelun Neuvostoliiton alueella? Tämänhän voidaan myös luokitella sotatoimeksi, huolimatta siitä, että tiedustelijat olivat ns. ”keikka työntekijöitä”, ei siis vakinaisessa palveluksessa olevia. Lisäksi useita tiedusteluun osallistuneita henkilöitä jäi palamatta takaisin Suomeen.
19Lauri T kommentoi:
5.10.2009 16.59
16. 25.06 Eikö se jo käynyt ilmi?
18. Voi luokitella sotatoimeksi, jos on oikeanväriset silmälasit. Laskisin tuollaiset enemmän provokaatioluontoisiksi jutuiksi joita diplomaatit selvittävät työkseen.
20Harinen kommentoi:
5.10.2009 17.09
Lauri T#19 - sotatoimia ei valitettavasti määritellä pelkillä silmälasien väreillä.
21Vieras kommentoi:
5.10.2009 17.17
#19
”16. 25.06 Eikö se jo käynyt ilmi?” Ei oikeastaan, sillä Suomen suvereenilta alueelta aloitettiin hyökkäys jo 22.06.1942!!! Olihan Lappi Suomen suvereenia aluetta 22.06.1942? Jos se ei sitä ollut, niin historia todellakin täytyy kirjoittaa uusiksi.
”18. Voi luokitella sotatoimeksi, jos on oikeanväriset silmälasit. Laskisin tuollaiset enemmän provokaatioluontoisiksi jutuiksi joita diplomaatit selvittävät työkseen.” Voidaanko samaa periaatetta voidaan siis soveltaa Kalevan tapaukseen?
22Vieras kommentoi:
5.10.2009 17.19
#21 - Luonnollisesti vuosiluvun pitää olla 1941, sillä muutenhan kirjoitan historiaa uusiksi.
23J.T.Korhonen kommentoi:
5.10.2009 18.17
LauriT#19 ”25.06 Eikö se jo käynyt ilmi?”
Aika uskomatonta väität, sillä ensimmäiset sotatoimet aloitettiin jo 21.6.-41 Suomen ja Saksan toimesta.
Otappa nyt värittömät silmälasit käyttöön ja katso vaikka tuosta avauksen listauksesta mitä tapahtui ennen 25.6.-41.
24hacke kommentoi:
5.10.2009 18.45
”Voi luokitella sotatoimeksi, jos on oikeanväriset silmälasit.”
Voi herran pieksut, jos pidettäisiin ”putkishistoria” vaan Putkisen blogissa ja keskityttäisiin siihen mitä oikeasti tapahtui, eikä siihen mitä toivoo tapahtuneen.
Harisen avaus on hyvä, siitä voi tarkistaa mitä oikeasti tapahtui ja milloin.
25Lauri T kommentoi:
5.10.2009 19.11
Todetaan nyt vielä kerran, että sodan aloitus ei ole niin yksiselitteinen juttu kuin harinen haluaa ymmärtää.
Kun saksalaiset hyökkäsivät Suomen alueelta NL:oon, se kompromenttoi Suomen pahasti mutta ei ollut vielä sotaa Suomen ja NL:n välillä.
Tiedustelu ja jonkun tiedustelijan kiinnijäänti on lähinnä rajaselkkaus tai ehkä vakoilua. Sitäkin muuten tapahtui molemmin puolin.
Suomi liikkui siinä aika rajamailla, mutta se oli vielä harmaata aluetta. Se oli vielä sitä aluetta mistä diplomaattien homma on sopia.
Niin, ja 15: ”Tästä seuraa kansainvälisen tulkinnan mukaan se tosiasia, että sotatoimet suvereenin maan alueelta katsotaan sen suvreenin maan sotatoimeksi, mistä hyökkäys on alkanut”
Tuo ei pidä aivan paikkaansa. Kukaan ei katso Viron aloittaneen sotatoimia Suomea vastaan kun talvisodassa venäläiset pommikoneet hyökkäsivät Suomeen Virosta käsin. Suomi protestoi sitä diplomaattisesti, Viro pahoitteli asiaa mutta valitti olevansa voimaton estämään. Silti kukaan ei väittänyt Viron olevan sodassa Suomea vastaan.
26Tuula Hölttä kommentoi:
5.10.2009 19.20
Harinen: ”Saksalaiset ja suomalaiset aloittivat varsinaiset sotatoimet jo illalla 21.6.-41. Milloin Neuvostoliitto?”
Alla listaa Neuvostoliiton toimenpiteistä Moskovan rauhan aikana. Lisäksi on hyvä muistaa se, että myös Neuvostoliitto miinoitti jo rauhan aikana Suomen valtiolle kuuluvia Hangon aluevesiä, joihin sillä oli vain hallinta- mutta ei omistusoikeutta ja loukkasi MBR-2 –koneillaan Suomen ilmatilaa ainakin 59 kertaa vuoden -41 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
1940
12.3.- Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
21.3. Molotov torjuu Ruotsin, Norjan ja Suomen välisen puolustusliiton.
2.6. Neuvostoliitto vaatii Suomelta kaikkien suomalaisten Karjalasta ja Hankoniemeltä pois siirrettyjen valtiollisten ja yksityisten laitosten palauttamista Nl:lle .
14.6. Neuvostoliitto ampuu alas säännöllisellä reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen matkustajakone Kalevan. Viron miehitys alkaa.
17.6. Neuvostojoukot olivat miehittäneet kaikki Baltian maat.
23.6. Neuvostoliitto vaatii Suomelta Petsamon nikkelikaivoksen toimiluvan siirtämistä Nl:lle.
27.6. Neuvostoliitto vaatii Ahvenanmaan demilitarisoimista tai varustamista yhdessä Nl:n kanssa.
28.6. Neuvostoliitto miehittää Molotov-Ribbentrop sopimukseen kuulumattoman Pohjois-Bukovinan
8.7. Neuvostoliitto vaatii Suomelta Moskovan rauhansopimukseen kuulumattoman joukkojen kauttakulkuoikeuden rajalta Hankoniemelle.
1.8. Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia.
Elokuu -40: Nl:n Hangon sotilastukikohdan komentaja Belousov laatii suunnitelman, jossa Hangon tukikohdan ensimmäinen tehtävä on luoda puna-armeijalle lähtöalue hyökkäykselle Suomeen.
Syyskuu -40:
10.9. Neuvostoliitto laatii Ahvenanmaan valtaussuunnitelman.
18.9. Neuvostoliiton strategiset hyökkäyssuunnitelmat uusitaan. Uusitun suunnitelman mukaisesti päävoimat tullaan keskittämään Brest-Litovskin suunnalle.
Marras-joulukuu -40
12.-13.11. Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta valloittaa Suomi. Hitlerin kanta on kielteinen.
25.11. Molotov ilmoittaa Moskovasta Hitlerille, että Neuvostoliitto ei luovu vaatimuksistaan.
27.11.40: Neuvostoliitossa valmistuu suunnitelmakartta, johon on kuvattu joukkojen ryhmitys ja hyökkäyssuunnat Suomen miehittämiseksi.
6.12: Nl esittää uhkavaatimuksen, joka johtaa Ruotsin kanssa suunnitellun puolustusliiton kariutumiseen.
19.12 Neuvostoliiton ilmoitettua, että se vastustaa vakavasti Tannerin, Kivimäen, Mannerheimin tai Svinhufvudin valintaa presidentiksi tehtävään valitaan Risto Ryti.
Vuodenvaihde 40/41: Neuvostoliitto sanoo irti kaikki Suomen kanssa tehdyt kauppasopimukset syyttäen Suomea siitä, ettei se ole täyttänyt Moskovan rauhansopimuksen velvoitteita.
1941
Tammikuun puolivälissä Nl:n apulaisulkoministeri Vyšinski ilmoittaa Paasikivelle Moskovassa neuvostohallituksen kärsivällisyyden Petsamo-kiistassa olevan lopussa ja vaatii vastausta 23.1. mennessä. Vyšinskin mukaan sotilaallinen ratkaisukaan ei ole poissuljettu.
14.5. Nl:n pääesikunnan ohjeet täydennettynä 15.5. hyväksytystä suunnitelmasta poimituilla täydennyksillä hyökkäyssuunnitelman operatiivista toimeenpanoa varten jaetaan läntisille sotilaspiireille ml. Leningrad ja Baltia.
25.-30.5. Nl:n operaatiosuunnitelmien toimeenpano alkaa. Suomen rajoilla olevien neuvostojoukkojen määrä nousee 21 divisioonaan.
28.5- Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
2.-6.6 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
14.6. Saksalaisten ja suomalaisten sotilasneuvottelujen tulokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa. Suomi hyväksyy sotasuunnitelmat sillä ehdolla, että Nl ja Saksa eivät pääse sovintoratkaisuun. Osapuolten päätyessä sovintoon, Suomi haluaa vakuutuksen itsenäisyydestään mikäli mahdollista vuoden 1939 rajoilla, ja taloudellista tukea.
15.6. Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille. Ennen Barbarossan aloittamista Suomi haluaa vielä varmistuksen siitä, että mikäli sovintoratkaisu syntyy, sen 14.6. pyytämä vakuutus on voimassa.
25.6. Neuvostoliiton koneet aloittavat suurpommituksen Suomen alueelle ilman sodan julistusta ja pääministeri Jukka Rangell toteaa Suomen joutuneen jälleen sotaan: ”Neuvostoliitto on uudistanut hyökkäyksen, jolla se yritti kukistaa Suomen kansan vastustusvoiman talvisodassamme 1939-1940.”
10.7. Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.
(KareliaFrorum 11.3.2007, nimimerkki ”Viikate” ja Tuula Hölttä: ote listasta)
27Vieras kommentoi:
5.10.2009 19.41
#25 - Kyllä se pitää paikkansa. Tietojeni mukaan Virosta lähteneet pommikoneet eivät ylittäneet Suomen ja Viron välistä ajaa, vaan tulivat kansainvälisen vesialueen yli. Saksalaiset pommikoneet puolestaan nousivat lentokentiltä Suomen alueelta ja ylittivät Suomen ja Neuvostoliiton rajan, aivan samoin muin maajoukotkin. Tässä on hieman eroa juridisessa mielessä. Asiasta voidaan toki väitellä loputtomiin ja olla eri mieltä. Fakta kuitenkin on se, että Suomi tietoisesti ja jopa aloitteellisesti salli saksalaisten vapaasti toimia omalta alueeltaan, tietäen tarkoin mitä on tuleman. Viron osalta tilanne ei todellakaan ollut aivan näin yksinkertainem, vaan Viron oli vai hyväksyttävä
asia tosiasiana. Tästä syystä Viroa ei julkisesti tuomittu. Miksi lyödä lyötyä?
Todellakin Saksa aloitti sotatoimet 22.06.1941 ja Suomi oli siis mukana kanssasotijana, vaikkakaan ei vielä tässä vaiheessa ylittänyt maarajaa. Tosiasiallisesti Suomi siis kuitenkin oli mukana jo tässä vaiheessa.
28Jari-Petri Heino kommentoi:
5.10.2009 19.47
Kiitos Tuula. Tuo on jo hieman enemmän kokonaisuutta hamottava lista tapahtumista.
Mielestäni tärkeämpää olisi keskustella, miksi siihen tilanteeseen jouduttiin, eikä niinkään kuka aloitti.
29Harinen kommentoi:
5.10.2009 20.13
Hölttä #26; ”Alla listaa Neuvostoliiton toimenpiteistä Moskovan rauhan aikana. Lisäksi on hyvä muistaa se, että myös Neuvostoliitto miinoitti jo rauhan aikana Suomen valtiolle kuuluvia Hangon aluevesiä, joihin sillä oli vain hallinta- mutta ei omistusoikeutta ja loukkasi MBR-2 –koneillaan Suomen ilmatilaa ainakin 59 kertaa vuoden -41 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.”
Ihan kivoja lisäyksiä niin asiasta kuin asian vierestäkin Neuvostoliiton niin kuin myös Suomenkin toimenpiteistä, mutta eipä niitä väitettyjä Neuvostoliiton ennen Suomea aloittamia sotatoimia noistakaan löytynyt, eikä tuohon omaankaan listaukseeni huomautettavaa näytä olevan. Samasta lähteestäkin nämä näyttää alunperin olevan lähtöisin.
Neuvostoliitto muuten miinoitti Hangon tukikohtansa aluetta, ei Suomen vesiä. Ihan samalla tavalla se rakenteli Hankoon puolustuslaitteita ja tähtäili sieltä tykistöllään, ei nämä toimet oikeuta hyökkäämään sitä vastaan. Samoin Suomi loukkasi lukuisia kertoja Neuvostoliiton ilmatilaa omilla tiedustelulennoillaan.
30Harinen kommentoi:
5.10.2009 20.25
LauriT #25; ”Suomi liikkui siinä aika rajamailla, mutta se oli vielä harmaata aluetta. Se oli vielä sitä aluetta mistä diplomaattien homma on sopia.”
Kyllä siinä olisi ollut diplomaateilla työtä lepyttää Stalin siitä, että suomalaiset kävivät miinoittamassa Neuvostoliiton aluevesiä, suomalainen kaukopartio Vienan kanavalla sulkuja tuhoamassa, saksalaiset hyökkäysjoukot ryhmittymässä hyökkäykseen Petsamossa ja Pohjois-Suomessa - suomalaisia joukkoja niille alistettuina hyökkäyskäskyineen, saksalaiset pommikoneet pörräämässä Suomen lentokenttien kautta Neuvostoliitton suuntautuneilla pommituslennoilaan, saksalaiset sota-alukset operoimassa Itämerellä ja Suomenlahdella punalaivastoa vastaan suomalaisista tukikohdistaan suomalaisten luotsien luotsaamina, jne.
Laurin väite diplomatian riittävyydestä on muutenkin vailla realismia historiallista pohjaa vasten, sillä todellisuudessahan Suomi yrittikin vakuutella Neuvostoliitolle puolueettomuuttaan diplomaattitietä ihan niin kuin Lauri ehdottaa. Ja kuinkas kävikään, Neuvostoliitto totesi sen Laurin ”harmaan pohjan” laadun ja pommitti vastatoimenaan Suomea 25.6.1941.
31Tuula Hölttä kommentoi:
5.10.2009 20.34
Harinen: ”…pommitti vastatoimenaan Suomea 25.6.1941. ”
Venäläistutkijoiden Barysnikov & Barysnikovin mukaan suurpommitus tapahtui Neuvostoliiton korkeimman sotajohdon määräyksestä ja oli ennakoiva sotatoimi. Pommituskäsky toteutettiin Saksaa ja sen liittolaisia vastaan alkavan sodan toimintasuunnitelmien (päivätty 15.5.1941) mukaan ja Stalin oli vahvistanut asian lopullisesti 24.6.41 (Barysnikov: Leningradin piiritys ja Suomi 1941-1944)
Kysymyksessä ei siis ollut ”vastatoimi” vaan ”ennakoiva sotatoimi”, kuten Hitlerkin omaa hyökkäystään suomalaisille ”markkinoi”.
32N-E kommentoi:
5.10.2009 21.00
Hölttä #31 höpöttää taas tuota samaa mitä höpötti jo tuolla Saksin Veksin blogissakin, mutta Harinenpa taisi arvata tulevan ja ennakoi tuon jo kommentissaan #3, missä Höltän höpö jo paljastuu. Niistä lainauksista (#3) ilmenee aukottomasti, ettei Suomen pommituksia määrätty jo 15.5.-41 vaan vasta Barbarossan alkamisen jälkeen.
33J.T.Korhonen kommentoi:
5.10.2009 21.51
#31 - oikeastaan ihan kaikki mitä NL teki 22.6.-41 jälkeen Suomi-Saksa koalitiota vastaan voidaan katsoa vastatoimiksi.
34N-E kommentoi:
5.10.2009 22.07
”Näin kirjoittaa eräs matkakirjailija täällä Uuden Suomen blogissaan, sensuroi ”epäasiallisena” eriävät mielipiteet kommenteista (kun on valtaa annettu niin pitäähän sitä käyttää)”
Tehkääpä pieni testi tuolla matkakirjailijan blogissa.
Laittakaa sinne niin asiallinen kommentti matkakirjailijan blogitekstin perään, mutta laittakaa nimi -kenttään ’N-E’ ja sähköpostiosoitteeksi ’nimierkki@yahoo.com’.
Viestinne näkyy siellä ehkä hetken, sitten sen paikalle ilmestyy teksti ’poistettu asiattomana’.
Jonkin sortin bugi tai böbö tarttunut matkakirjailijan blogiin?
:)
35Harinen kommentoi:
5.10.2009 22.25
N-E #34, kumpikohan teistä on lapsellisempi?
36Tuomas Hako kommentoi:
5.10.2009 22.42
On hyvin todennäköistä, että pommitus oli ennakoiva sotatoimi, koska se pystyttiin toteuttamaan niin lyhyellä varoitusajalla. N-liitossahan oli kolme suunnitelmaa eli ensin suomi, ensin saksa tai sitten molemmat yhtäaikaa. Ilmeisesti oli siirrytty yhtäaikaa-suunnitelman toteutukseen. Tämä on sitten ihan julkaistuista Kremlin arkistoista.
Edellisessä viestissä oli Tahvanaisen arkistoja mukana, mutta ne ovat Talvisodankin osalta pitäneet kutinsa ja aika vähän joukkoja stalin uskalsi suomea vastaan aina jättää.
37Harinen kommentoi:
5.10.2009 23.07
Hako #36: ”On hyvin todennäköistä, että pommitus oli ennakoiva sotatoimi, koska se pystyttiin toteuttamaan niin lyhyellä varoitusajalla.”
Miten se voi olla ”ennakoiva” kun Barbarossaa oli kestänyt jo kolme päivää, Etelä-Suomen lentokentät, jotka virallisesti punailmavoimien kohteena olivat, kuhisivat saksalaisten pommittajia?
Jos se olisi ollut ”ennakoiva” pommitus niin sehän olisi pitänyt suorittaa jo ennen kuin Saksan ilmavoimien toiminta Etelä-Suomen ilmatilassa alkoi!
Sitä en epäile, etteikö pommitukseen osallistuneiden punailmavoimien joukkojen kokoamisesta olisi ollut valmiiksi toimintasuunnitelmat, mutta ne todellakin otettiin käyttöön vasta kun Barbarossa alkoi ja Neuvostoliitolle kävi selväksi, että myös Suomen ilmatila ja lentokentät ovat Saksan ilmavoimien käytössä. 25.6.-41 pommituksilla punailmavoimat pyrki saamaan aloitteen ilmasodassa omiin käsiinsä tuhoamalla saksalaiset pommikoneet Suomen kentille ja suorittivat täten ilmasotatoimen Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa ensin, sitä ne eivät yrittäneet kieltää edes Neuvostoliiton historiankirjoituksessa. Ei suinkaan, olivat jopa ylpeitä siitä.
Tahvanaisen tuotantoon en ole tutustunut, sen voin myöntää, mutta tuntemieni ja arvostamieni historian ammattilaisten kommentit niistä eivät ole olleet kovin mairittelevat. Tapanani on kuitenkin ollut vetää lukemastani omat johtopäätökseni, joten en pysty esittämiisi asioihin juuri kantaakaan ottamaan, vielä
38Allu A kommentoi:
5.10.2009 23.37
En viitsinyt kaikkia juttuja lukea, mutta tuliko täsmällisesti kerrottua, miltä Suomen lentokentiltä saksalaiset koneet läksivät pommittamaan neuvostoliittolaisia kohteita 22.6.1941? Minulla ei ole tästä tietoa.
Sen sijaan minulla on tietoa, että em. päivänä aamulla klo 6.05 neuvostokoneet hyökkäsivät suomalaisten panssarilaivojen kimppuun Ahvenanmaan vesillä ja tekivät muitakin hyökkäyksiä heti perään. Hangon neuvostotukikohdasta ammuttiin myös 22.6.1941 suomalaisia kohteita.
Neuvostoliiton hyökkäykselliset sotatoimet Suomea kohtaan alkoivat siis heti samana päivänä kuin Saksan hyökkäsi NL:oon.
39Ellu B kommentoi:
6.10.2009 7.12
Ei kai vain Allu A (#38) ole Putkinen nimimerkin takaa puskista?
Jos et edes viitsi kaikkia juttuja lukea niin älä viitsi syöttää tuota putkispaskaakaan.
40Harinen kommentoi:
6.10.2009 9.17
Allu A #38: ”En viitsinyt kaikkia juttuja lukea, mutta tuliko täsmällisesti kerrottua, miltä Suomen lentokentiltä saksalaiset koneet läksivät pommittamaan neuvostoliittolaisia kohteita 22.6.1941? Minulla ei ole tästä tietoa.”
Kannattaa viitsiä lukea ja vielä yrittää ymmärtääkin lukemaansa niin ei tarvitse kysellä tuollaisia.
Allu A #38: ”Sen sijaan minulla on tietoa, että em. päivänä aamulla klo 6.05 neuvostokoneet hyökkäsivät suomalaisten panssarilaivojen kimppuun…”
Tuostakin sen lukemattomuuden huomaa. Et näytä paljoa tietävän.
Allu A #38: ”Neuvostoliiton hyökkäykselliset sotatoimet Suomea kohtaan alkoivat siis heti samana päivänä kuin Saksan hyökkäsi NL:oon. ”
No jotain oikein sentään. Ne alkoivat ja muuten loppuivatkin vielä saman päivän aamuna stavkan käskystä. Uudelleen ne alkoivat vasta 25.6.-41 kun Saksan aggressiot Suomen kautta eivät loppuneet.
Kannattaa lukea lisää ja suosittelen tutustumaan niihin alkuperäislähteisiin joita Putkinen leikkaa ja liimaa. Niistä asiat selviävät ilman, että Putkisen näkemykset häiritsevät kokonaisuutta.
41Tuomas Hako kommentoi:
6.10.2009 22.10
”Miten se voi olla ”ennakoiva” kun Barbarossaa oli kestänyt jo kolme päivää, Etelä-Suomen lentokentät, jotka virallisesti punailmavoimien kohteena olivat, kuhisivat saksalaisten pommittajia?”
Lapissahan ne kentät kuhisivat
Lähetä kommentti